EKP: Tekoäly voi vauhdittaa kasvua, mutta Eurooppa jää jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta
Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Philip Lane sanoo, että tekoäly vaikuttaa jo euroalueen talouteen, vaikka sen tuottavuushyödyt eivät ole vielä näkyneet täysimääräisesti. Yritysten odotetaan kohdistavan noin 10 prosenttia investoinneistaan tekoälyyn vuonna 2026, ja tekoälyyn liittyvien lainojen osuus yritysluottojen viimeaikaisesta kasvusta on noin neljännes. Myös tekoälyn käyttö on yleistynyt: vuoden 2025 lopulla 64 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttävänsä sitä kokeellisesti tai kohtuullisessa määrin. Vuonna 2026 tekoälyä käytti työssään 52 prosenttia työntekijöistä, kun vuonna 2024 osuus oli 26 prosenttia.
Eurooppa on edelleen Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyn infrastruktuurissa ja kehittämisessä. Sen osuus maailman tekoälyn laskentakapasiteetista on noin 5 prosenttia, kun taas Yhdysvaltojen osuus on noin 75 prosenttia. EKP:n skenaarioiden mukaan tekoäly voi kasvattaa euroalueen vuotuista tuottavuuskasvua 0,3–0,4 prosenttiyksikköä seuraavan vuosikymmenen aikana. Nopea käyttöönotto voisi tuoda yli 4 prosentin kumulatiiviset hyödyt. Samaan aikaan maailmanlaajuiset tekoälyinvestoinnit myötävaikuttavat pitkien korkojen nousuun. Lane pitää tekoälyä pitkän aikavälin kasvumahdollisuutena, mutta toteaa sen aiheuttavan lyhyellä aikavälillä taloudellisia ja rahoituksellisia haasteita.
Neutral
Artikkeli ei sisällä kryptovaluuttoihin suoraan liittyvää katalyyttia: siinä ei käsitellä krypto-omaisuuseriä, lohkoketjuhankkeita, sääntelyä eikä kryptomarkkinoille ominaisia pääomavirtoja. Sen vaikutukset kryptokaupankäyntiin ovat epäsuoria ja yleisesti ottaen tasapainoisia, joten neutraali arvio on perusteltu.
Lyhyellä aikavälillä tekoälyinvestointien nousukausi myötävaikuttaa pitkien korkojen nousuun. Jos tämä nostaa joukkolainojen tuottoja tai vahvistaa odotuksia rahoitusolojen kiristymisestä, sijoittajat saattavat olla haluttomampia pitämään hallussaan riskille herkkiä omaisuuseriä, kryptovaluutat mukaan lukien. Tämä voi lisätä volatiliteettia etenkin, jos markkinat tarkistavat odotuksiaan keskuspankkien politiikasta. Artikkelissa ei kuitenkaan kerrota uusista korkopäätöksistä tai välittömistä politiikkamuutoksista, joten se ei anna kryptovaluuttojen hinnoille selvää suuntasignaalia.
Pidemmällä aikavälillä tekoälyn vauhdittama tuottavuuden kasvu voi tukea talouskasvua ja mahdollisesti lieventää inflaatiopaineita. Ajan myötä tämä voi parantaa riskialttiiden omaisuuserien makrotaloudellista toimintaympäristöä. Euroopan rajallinen osuus maailmanlaajuisesta laskentakapasiteetista sekä epävarmuus tuottavuushyötyjen toteutumisajankohdasta kuitenkin hillitsevät tätä näkymää. Kuten aiempina jaksoina, jolloin teknologian vetämät investointiodotukset nostivat tuottoja, kryptomarkkinat saattavat reagoida enemmän reaalikorkoihin, likviditeettiin ja riskinottohalukkuuteen kuin itse kasvukertomukseen. Siksi sijoittajien kannattaa seurata joukkolainojen tuottoja, keskuspankkien viestintää ja markkinoiden yleistä positioitumista sen sijaan, että he pitäisivät tekoälynäkymiä yksinään kryptovaluuttojen nousu- tai laskusignaalina.