EKP:n mukaan tekoälyllä on vain vähäinen vaikutus euroalueen inflaatioon
Euroopan keskuspankin pääekonomisti Philip R. Lane sanoo, että tekoälyllä on toistaiseksi ollut vain vähäinen vaikutus euroalueen inflaatioon. Tekoälyyn liittyvien tavaroiden, kuten älypuhelinten ja elektroniikan, paino kuluttajahintaindeksin korissa on suhteellisen pieni. EKP ei myöskään ole vielä havainnut selvää kokonaisvaikutusta työllisyyteen, tuottavuuteen tai hintoihin, vaikka tekoälyn käyttö työpaikoilla on lisääntynyt vuoden 2024 26 prosentista 52 prosenttiin ja 64 prosenttia yrityksistä ilmoittaa käyttävänsä tekoälyä jollakin tavalla.
Lane sanoo, että tekoälyn sähkönkulutus voi aiheuttaa hintoihin lievää nousupainetta. Sen näkyvämpi taloudellinen vaikutus liittyy maailmanlaajuisiin investointeihin ja pitkien joukkolainojen tuottojen nousuun. Tämä kiristää rahoitusoloja ja voi hillitä taloudellista toimintaa ja inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. EKP:n arvion mukaan tekoäly ei tällä hetkellä ole peruste rahapolitiikan lisäkiristämiselle. Markkinatoimijat seuraavat energian hintoja, EKP:n kommentteja, käyttöönottoa koskevia tietoja ja maailmanlaajuisia tuottoja.
Neutral
Uutinen on kryptomarkkinoiden kannalta neutraali, sillä se ei tarjoa digitaalisiin omaisuuseriin suoraan vaikuttavaa katalyyttia eikä viittaa EKP:n politiikan välittömään muutokseen. Lanen näkemys siitä, että tekoäly vaikuttaa tällä hetkellä vain vähän euroalueen inflaatioon, tuskin yksin muuttaa kryptovaluuttojen kysyntää tai markkinoiden positiointia.
Merkityksellinen vaikutuskanava on laajempi rahapolitiikan toimintaympäristö. Maailmanlaajuisten pitkien korkojen nousu voi kiristää rahoitusoloja ja vähentää riskialttiiden omaisuuserien, myös kryptovaluuttojen, kysyntää. Jos korot nousevat edelleen, kaupankävijät saattavat muuttua varovaisemmiksi; jos tästä seuraava hidastuminen laskee inflaatio-odotuksia ja tukee lopulta kevyempää rahapolitiikkaa, vaikutus voi olla kryptovaluutoille suotuisampi pitkällä aikavälillä. EKP toteaa myös, että korkeammat korot voivat heikentää talousaktiviteettia ja keskipitkän aikavälin inflaatiota, mutta artikkeli ei osoita uutta politiikan muutosta.
Lyhyellä aikavälillä kryptovaluutat reagoivat todennäköisemmin korkoliikkeisiin, keskuspankkien viestintään, inflaatiotietoihin ja yleiseen riskisentimenttiin kuin tähän tekoälyarvioon. Pidemmällä aikavälillä tekoälyn vauhdittamat investoinnit voivat vaikuttaa tuottavuuteen, energiankysyntään ja korkoihin, mutta nämä vaikutukset ovat edelleen epävarmoja ja välillisiä. Toisin kuin merkittävät politiikkayllätykset tai inflaatiolukujen julkaisut, tämä ei ole selvä nousu- eikä laskusignaali. Kaupankävijöiden kannattaa seurata joukkolainojen korkoja ja makrotalouden tietoja sekä kryptomarkkinoiden omia mittareita, kuten likviditeettiä, rahastovirtoja ja volatiliteettia.