EKP:n koronnosto nostaa euroalueen korkoja hillitäkseen energia-ajettua inflaatiota
EKP:n koron nosto 11. kesäkuuta nosti keskeisiä ohjauskorkoja 25 korkopistettä, ja muutos astui voimaan 17. kesäkuuta. Tämä on ensimmäinen korotus sitten vuoden 2023. EKP totesi, että euroalueen pääinflaatio on yli 2 %:n tavoitteen (nyt yli 3 %) ja että energian hintashokit liittyvät Lähi-idän jännitteisiin, mukaan lukien Iranin riskit. EKP varoitti myös toisen kierroksen vaikutuksista, jotka leviävät ruoantuotantoon, liikenteeseen ja palkkoihin.
Korot EKP:n korotuksen jälkeen: talletusmahdollisuus 2,25 %, pääasiallinen jälleenrahoitus 2,40 % ja marginal lending -korko 2,65 %. EKP nosti myös vuoden 2026 inflaatioprojektiotaan noin 2,6 %:iin. Markkinat olivat suurimmaksi osaksi jo hinnoitelleet kesäkuun päätöksen, mutta odottavat nyt kahta–kolmea lisäkorotusta vuoden loppuun mennessä, mikä kiristää rahoitusoloja ja painaa euroalueen kasvua korkeampien asuntolaina- ja yritysvelanhoitokulujen kautta.
Kryptokauppiaille tämä EKP:n korotus tarkoittaa kireämpää linjaa kuin yksinkertainen jatkumo koronlaskusyklistä. Jos valtionlainojen tuotot ja EUR vahvistuvat samalla kun riskinottohalukkuus heikkenee, BTC ja ETH kohtaavat tyypillisesti vastatuulta, kun globaalit kiristymisolosuhteet vahvistuvat uudelleen.
Bearish
Tämä EKP:n korkojen nosto on nimenomaan suunnattu estämään energiaohjatun inflaation leviäminen laajemmiksi hintapaineiksi ("toisen kierroksen vaikutukset"). Korottamalla korkoja ja ennakoimalla lisäkorotuksia (kaksi–kolme lisää ennen vuoden loppua) se tarkoittaa tiukempia rahoitusoloja korkeampien lainakustannusten kautta. Historiallisesti, kun globaalit korot hinnoitellaan uudelleen ylöspäin ja riskinottohalukkuus heikkenee, BTC ja ETH altistuvat laskulle tai jäävät jälkeen. Lyhyen aikavälin vaikutus voi olla osin jo hinnoiteltu, mutta mikäli kiristävä linja jatkuu, se todennäköisemmin laukaisee uudelleen riskin välttelyä kuin tukee kryptoralleja.