Giancarlo ehdottaa yksityisiä kyberoperaatioita Lazarusta vastaan
CFTC:n entinen puheenjohtaja Chris Giancarlo vaatii Yhdysvaltoja elvyttämään perustuslaissa mainitut ”kaapparikirjat ja vastatoimiluvat”, jotta valtuutetut yksityiset yritykset voisivat jahdata valtioiden tukemia hakkeriryhmiä, kuten Pohjois-Korean Lazarus-ryhmää. Ehdotus seurasi ryhmän Bybitiltä tekemää varkautta, jonka arvoksi arvioitiin 1,4–1,5 miljardia dollaria. Giancarlo ja Franklin Crypton Christopher Perkins esittelivät ajatuksen ensimmäisen kerran vuoden 2025 mielipidekirjoituksessa. Heidän mukaansa yritysten välinen kilpailu voisi parantaa kyberpuolustusta ja auttaa varastettujen kryptovarojen palauttamisessa. Edustaja David Schweikert esitteli elokuussa 2025 lakiesityksen H.R. 4988, Cybercrime Marque and Reprisal Authorization Actin. Valkoisen talon elokuussa 2026 julkaisema muistio keskittyi kuitenkin kansainvälisiin rikollisjärjestöihin, mikä herätti kysymyksiä siitä, koskisiko se myös Lazaruksen kaltaisia valtioiden tukemia ryhmiä. Ehdotus ei ole aiheuttanut selvää markkinareaktiota. Sen eteneminen voi vaikuttaa tulevaan kryptoturvallisuuspolitiikkaan, mutta oikeudellinen epävarmuus sekä huolet tilanteen kärjistymisestä, väärästä syylliseksi nimeämisestä ja sivullisille aiheutuvista vahingoista ovat yhä olemassa.
Neutral
Ehdotuksella ei ole selvää, välitöntä vaikutusta tokenien tarjontaan, kysyntään tai kaupankäyntiin, eikä artikkelissa kerrota havaittavasta markkinareaktiosta. Lyhyellä aikavälillä kaupankävijät tulkitsevat uutisen todennäköisemmin kyberturvallisuuteen ja politiikkaan liittyväksi kehitykseksi kuin hintoihin vaikuttavaksi katalysaattoriksi. Vertaus aiempiin kryptopörssien hakkerointeihin on aiheellinen: suuret varkaudet voivat aiheuttaa lyhytaikaista riskien välttelyä, lisätä pörssien valvontaa ja kasvattaa volatiliteettia, mutta markkinavaikutukset riippuvat tappioiden laajuudesta, kohteena olleen alustan reaktiosta ja mahdollisista laajemmista heijastusvaikutuksista. Artikkelissa kuvataan ehdotettua oikeudellista kehystä, ei uutta hakkerointia tai vahvistettua varojen takaisin saamista. Pidemmällä aikavälillä valtuutetut yksityiset kyberoperaatiot voisivat tehostaa varojen palauttamista ja ennaltaehkäisevää pelotetta, jos ne toteutetaan selkein suojatoimin, mikä tukisi luottamusta kryptoinfrastruktuuriin. Epäselvä toimivalta tai valtiollisten tahojen tukemia ryhmiä vastaan kohdistuvat operaatiot voisivat puolestaan lisätä eskalaation ja tekijän tunnistamisen riskejä ja heikentää markkinatunnelmaa. Lain käsittelyvaihe ja se, miten Valkoisen talon muistiossa määritellään hyväksyttävät kohteet, ovat tärkeimmät seurattavat kehityskulut. Ilman konkreettisia poliittisia toimia tai uusia tietoturvapoikkeamia markkinavaikutus on todennäköisimmin neutraali.