Kullan hinta laskee 4 084 dollariin keskuspankkien ostoista huolimatta
Kullan hinta laski 22. lokakuuta 1,4 prosenttia 4 084,25 dollariin unssilta ja painui alimmilleen yli kahteen kuukauteen, vaikka keskuspankkien kysynnän arvioitiin olevan vahvaa. Goldman Sachsin arvion mukaan keskuspankit ostivat elokuussa 79 tonnia kultaa, kun heinäkuussa määrä oli 44 tonnia. Elokuun ostot olivat noin 4,6 kertaa suuremmat kuin vuoden 2022 alkamista edeltänyt kuukausikeskiarvo. Kiina oli suurin tunnistettavissa oleva ostaja arviolta 25 tonnilla. Maailman kultaneuvosto raportoi pienemmästä, 39 tonnin nettomääräisestä ostosta. Ero johtuu siitä, että julkistettuja ostoja ja virallisen sektorin arvioitua toimintaa mitataan eri tavoin.
Öljyn hinnan nousu on vahvistanut odotuksia siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki saattaa pitää korot korkealla inflaation hillitsemiseksi. Korkeammat korot voivat painaa kullan hintaa, sillä kulta ei tuota korkoa, ja ne voivat rasittaa myös riskille herkkiä markkinoita. Kauppiaat seuraavat 27.–28. lokakuuta pidettävää Fedin kokousta saadakseen vihjeitä korkonäkymistä.
Kullan lähiajan tekninen tukitaso on noin 4 073 dollaria ja vastustaso lähellä 4 135 dollaria. Goldman Sachs pitää ennallaan vuoden lopun hintaennusteensa, joka on 4 900 dollaria. Perusteina ovat keskuspankkien ostot ja sijoittajien mahdollinen kysyntä. Artikkeli kuitenkin huomauttaa, etteivät pitkäaikaiset ostot takaa välitöntä hinnan elpymistä. Kryptokauppiaille tärkein signaali on korko- ja inflaationäkymä: kireämpi rahapolitiikka voi vähentää kiinnostusta spekulatiivisiin sijoituskohteisiin, kun taas varantojen jatkuva hajauttaminen voi tukea vaihtoehtoisten arvonsäilyttäjien pitkän aikavälin kysyntää.
Bearish
Artikkeli käsittelee kultaa, ei kryptovaluuttoja, joten sen vaikutus kryptomarkkinoihin on välillinen. Tärkein lähiajan signaali on se, että öljyn hinnan nousu herättää uudelleen huolen sitkeästä inflaatiosta ja Yhdysvaltojen korkeista koroista. Aiemmilla ajanjaksoilla, kun markkinat ovat tarkistaneet odotuksiaan Yhdysvaltain keskuspankin tiukemman rahapolitiikan suuntaan, joukkolainojen tuotot ja Yhdysvaltain dollari ovat usein vahvistuneet. Bitcoin ja muut riskille herkät varat ovat puolestaan joutuneet paineeseen, kun sijoittajat ovat vähentäneet spekulatiivisia positioitaan. Tämä tekee uutisesta lyhyellä aikavälillä kohtalaisen kielteisen kryptojen kannalta, varsinkin jos Fed vahvistaa pitävänsä korot korkeina pidempään.
Vaikutus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Keskuspankkien kultahankinnat kertovat varantojen jatkuvasta hajauttamisesta ja huolesta, joka liittyy riippuvuuteen perinteisistä valuutoista ja valtionlainoista. Tämä suuntaus voi pitkällä aikavälillä lisätä kiinnostusta vaihtoehtoisiin arvonsäilyttäjiin, joihin kuuluu myös joitakin kryptovaroja, mutta kullan kysyntä ei automaattisesti tarkoita kryptovaluuttojen ostamista. Kryptojen hintoihin vaikuttavat jatkossakin suoremmin Fedin viestit, joukkolainojen tuotot, dollari, likviditeetti, rahastojen pääomavirrat ja markkinapositiointi. Siksi kullan hinnan laskua ja keskuspankkien ostoja kannattaa pitää makrotaloudellisena taustana, ei itsenäisenä kryptokaupankäynnin signaalina.