Japanin kolme suurinta pankkia edistävät jenimääräistä vakaavaluuttaa rajat ylittäviin maksuihin
MUFG Bank, Sumitomo Mitsui Banking Corporation ja Mizuho Bank ovat saaneet päätökseen yhdessä liikkeeseen laskettavaa jenimääräistä vakaavaluuttaa koskevan konseptitodistuksen. Kokeessa testattiin valuutan liikkeeseenlaskua, siirtoja ja lunastusta rajat ylittäviä yritysmaksuja varten. Kokeilussa simuloitiin maksuja Mitsubishi Corporationin Japanin- ja ulkomaantoimintojen välillä. MUFG Trust and Banking hallinnoi trustin varoja, ja TIS tuki lohkoketjun ja lompakoiden integrointia.
Jenimääräinen vakaavaluutta perustuu Japanin maksupalvelulain mukaisiin trustin edunsaajien oikeuksiin, ja trustin varat katetaan pankkitalletuksilla. Pankkien mukaan testi osoitti hankkeen teknisen ja operatiivisen toteutettavuuden, mukaan lukien sääntöjen noudattamiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät menettelyt. Pankit tavoittelevat kaupallisten transaktioiden aloittamista Japanin vuoden 2026 tilikaudella, joka päättyy maaliskuussa 2027. Ne eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet lanseerauspäivää, liikkeeseenlaskun määrää eivätkä maksuja. Käyttöönotto edellyttää edelleen sääntelyvaatimusten ja varojen vakuusvaatimusten täyttämistä.
Yhteinen jenimääräinen vakaavaluutta voisi auttaa yrityksiä tehostamaan joitakin konsernin kassanhallintaan liittyviä ja rajat ylittäviä maksuja yhteisten standardien avulla. Sen käytännön arvo riippuu käyttöönotosta, integroinnista yritysten talousjärjestelmiin, vaatimustenmukaisuusprosesseista sekä fiat-valuutan ja digitaalisten varojen välisistä vaihtokanavista. Se ei poistaisi valuuttariskiä maksuissa, joissa käytetään muita valuuttoja. Dollariin sidotut vakaavaluutat hallitsevat yhä markkinoita, joten hanke on merkittävä institutionaalinen askel jenimääräisten digitaalisten selvitysten kannalta, mutta ei osoitus jo käytössä olevasta tuotteesta eikä välitön sysäys kryptovaluuttojen hintojen laajempaan nousuun.
Neutral
Jeniin sidotun stablecoinin konseptin testaus on merkittävä edistysaskel säänneltyjen digitaalisten maksujen kannalta, mutta se ei suoraan muuta yksittäisen kaupankäynnin kohteena olevan kryptovaluutan perustekijöitä eikä sen lyhyen aikavälin kysyntää tai tarjontaa. Pankit eivät ole vielä tuoneet markkinoille kaupallista tuotetta, kertoneet liikkeeseenlaskun määristä tai ilmoittaneet maksuista, ja hanke on suunnattu yritysten välisiin maksuihin, ei kryptokaupankäyntiin. Siksi sen suoran vaikutuksen kryptomarkkinoiden hintoihin arvioidaan jäävän vähäiseksi.
Lyhyellä aikavälillä treidaajat saattavat nähdä kokeilun maltillisena merkkinä institutionaalisen kiinnostuksen kasvusta lohkoketjupohjaisia selvityksiä kohtaan. Ilmoituksilla testeistä, joita ei ole otettu käyttöön, on kuitenkin historiallisesti ollut vain vähäinen ja tilapäinen vaikutus kryptovaluuttojen yleiseen hintatasoon. Pidemmällä aikavälillä kaupallinen käyttöönotto voisi tukea stablecoin-infrastruktuuria ja laajentaa digitaalisten selvitysten institutionaalista käyttöä. Hankkeen vaikutus riippuu kuitenkin viranomaishyväksynnästä, yritysintegraatiosta, saatavuudesta fiat-valuuttakanavien kautta sekä kyvystä kilpailla hallitsevien dollarikytköksisten stablecoinien kanssa. Se ei myöskään poista valuuttakurssiriskiä. Näiden epävarmuuksien vuoksi neutraali arvio on perustellumpi kuin nousu- tai laskusuuntainen näkemys.