PISA-demo tavoittelee halvempia ja yksityisempiä Bitcoin-siirtoja

PISA on Bitcoin-prototyyppi, joka esiteltiin Plan ₿ Week -tapahtumassa Luganossa 23. lokakuuta. Se yhdistää Payjoinin yksityisyydensuojan Cross-Input Signature Aggregationiin (CISA). Yhdistämällä transaktion eri syötteiden allekirjoituksia PISA pyrkii tekemään yhteistyössä toteutettavista maksuista pienempiä ja halvempia yksityisyydestä tinkimättä. CISA-ehdotusten arvioidaan voivan pienentää transaktioiden kokoa ja maksuja 7–26 %. Suurimmat mahdolliset säästöt koskevat useita syötteitä sisältäviä transaktioita, kuten Payjoinia ja CoinJoinia. Kehittäjät Fabian Jahr ja Dan Gould auttoivat prototyypin rakentamisessa Payjoin Dev Kitin ja Brink-ohjelmiston avulla; koodi ja määritykset ovat julkisesti saatavilla. Säästöt eivät ole vielä käytettävissä Bitcoinin toimivassa verkossa. Niitä tukevat ehdotukset BIP 458 ja BIP 459 ovat edelleen luonnoksia, eikä niitä ole aktivoitu. PISA on siis kehityksen viiteprojekti, ei muutos, johon treidaajat tai lompakoiden käyttäjät voivat tällä hetkellä luottaa. Sen pitkän aikavälin merkitys riippuu kehittäjien palautteesta ja siitä, etenevätkö ehdotukset kohti käyttöönottoa.
Neutral
Uutisen vaikutus markkinoihin on lähiaikavälillä neutraali. PISA on tekninen prototyyppi, ja ehdotetut maksualennukset riippuvat siitä, etenevätkö BIP 458 ja BIP 459 luonnosvaiheesta ja otetaanko ne käyttöön. Tämä ei muuta välittömästi Bitcoinin lohkotilaa, transaktiomaksuja, tarjontaa tai verkon turvallisuutta, joten hinnanliikkeelle tai markkinoiden vakauden muutokselle on vain vähän suoria perusteita. Treidaajat voivat pitää esittelyä maltillisen myönteisenä Bitcoinin pitkän aikavälin käytettävyyden kannalta. Jos CISA otetaan käyttöön, yhteistoiminnallisten transaktioiden alhaisemmat kustannukset voivat tehdä Payjoinista ja vastaavista yksityisyystyökaluista käytännöllisempiä ja mahdollisesti tukea lompakoiden kehitystä sekä ketjussa tapahtuvaa toimintaa. Protokollatutkimukseen liittyvillä ilmoituksilla on kuitenkin yleensä vain rajallinen lyhyen aikavälin hintavaikutus, ellei niitä seuraa konkreettinen käyttöönotto, lompakoiden laaja tuki tai mitattava käytön kasvu. 7–26 prosentin säästö on arvio, ei koko verkossa jo toteutunut tulos. Lyhyellä aikavälillä BTC:n hintakehitykseen vaikuttavat todennäköisemmin yleiset markkinaolosuhteet, likviditeetti, makrotalouden kehitys ja ketjussa tapahtuva kysyntä kuin tämä prototyyppi. Pidemmällä aikavälillä treidaajat voivat seurata BIP 458:n ja BIP 459:n etenemistä, toteutuksesta saatavaa palautetta ja lompakoiden käyttöönottoa. Onnistunut aktivointi voisi tehostaa transaktioita tietyissä käyttötapauksissa, mutta se ei yksin takaa BTC:n hinnan nousua tai markkinatunnelman pitkäaikaista muutosta.