Kaksi yksin louhivaa bitcoin-louhijaa löytää lohkoja peräkkäisinä päivinä
Kaksi anonyymiä Bitcoinia yksin louhivaa louhijaa löysi lohkon peräkkäisinä päivinä ja ansaitsi noin 3,154 BTC ja 3,14 BTC transaktiomaksut mukaan lukien. Lokakuun 26. päivän lohko louhittiin FutureBit Apollo Solo -laitteella, ja lokakuun 27. päivän lohko löytyi CKPool Solon kautta. Senhetkisillä hinnoilla kummankin palkkion arvo oli arviolta 253 000–255 000 dollaria.
Yksin louhivat saavat pitää koko lohkopalkkion, toisin kuin louhintapoolien osallistujat, jotka jakavat palkkiot. Bitcoinin yksinlouhinta on silti erittäin arvaamatonta: vuodesta 2016 lähtien on kirjattu vain 132 yksin löydettyä lohkoa, joista noin 22 löydettiin tammikuuhun 2026 päättyneiden 12 kuukauden aikana. Peräkkäiset onnistumiset ovat huomionarvoisia, mutta niiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi Bitcoinin hintaan tai kokonais-hashrateen.
Neutral
Nämä kaksi soololouhinnalla saatua voittoa ovat poikkeuksellisia, mutta ne eivät muuta Bitcoinin liikkeeseenlaskuaikataulua, lohkopalkkiota tai verkon sääntöjä. Niiden yhteenlasketut palkkiot ovat pieniä verrattuna Bitcoin-markkinoihin ja päivittäiseen kaupankäyntiin, eikä artikkelissa kerrota merkittävistä hinta- tai hashratereaktioista. Siksi välitön vaikutus kaupankäyntiin on todennäköisesti vähäinen.
Samankaltaiset uutiset pienestä louhijasta, joka löytää lohkon, herättävät usein huomiota, sillä ne korostavat mahdollisuutta saada suuri kertasuoritus. Ne voivat myös lisätä soololouhintatyökalujen tunnettuutta. Yksittäiset onnistumiset eivät kuitenkaan osoita, että louhintaan osallistuminen tai verkon turvallisuus olisi muuttumassa pysyvästi. Lyhyen aikavälin kaupankävijät saattavat huomata hetkellistä keskustelua tai markkinatunnelmien synnyttämää kiinnostusta, mutta tapahtuma yksinään ei anna vahvaa suuntasignaalia. Pidemmällä aikavälillä soolona löydettyjen lohkojen jatkuva lisääntyminen voisi herättää kysymyksiä hashraten jakautumisesta, mutta nämä kaksi voittoa eivät riitä osoittamaan tällaista kehitystä. Bitcoinin hinta reagoi todennäköisemmin laajempiin tekijöihin, kuten kysyntään, likviditeettiin, makrotaloudellisiin olosuhteisiin ja verkon kokonaishashraten muutoksiin.